Vokottelin naapuritaloutta mukaan roskia tonkimaan, mutta mielummin kävivät nukkumaan. No, mikäs siinä, kyllähän yksinkinkin pärjää... ja saa pitää saaliin kokonaan itellään!
Noh, eipä suuresti iloita. Halpakauppa ei tarjonnut muuta kuin viillon peukaloon (mikä lie sielläkin oli, luulin ensin kaktuksen piikeiksi kun tunsin piston..?), joten pian jo jatkoin matkaa Ruokakaupalle. Tihkusateessa kävely oli mukavaa ja joutuisaa. Olin viettänyt koko päivän kotona sisätiloissa, ja pieni ulkoilu tekikin olosta vähän raikkaamman.
Tavallaan toivoin, että roskiksilla ois joku muukin. Ois hauskaa törmätä toiseen tonkijaan, en oo koskaan. Toivoin, että siellä ois joku tuttu. Mutta ei, siellä ne roska-astiat yksiksensä vaan seisoi.
Sekaroskikset oli hirmu vajaat, mut lopulta yhen painavan säkin pohjalta löysin kolme pulloa salaatinkastiketta ja sipuleita valmiiks pussitettuna (n. 2 kiloa).
Biosta poimin matkaani viime kerralla kaipaamiani omenia sekä tomaatteja, banaanin, viinirypäleitä ja herkkusieniä. Ja kiinankaalia! Kerta kastiketta löytyi, niin pitihän sitten salaattitarpeetkin valikoida viimesen päälle.
Erityishuomio: yhtäkään leipää ei roskien seassa näkynyt. Ihan hyvä sinällään. Mutta liekö jatkuvilla lakoilla jotain osuutta asiaan?
Kokkasinkin tässä välissä jo salaatintapaista settiä... Kuullotin pari sipulia, perään puolenkymmentä herkkusientä ja pari tomaattia. Suolaa, pippuria ja paprikajauhetta. Mössö salaattipedille ja päälle kastiketta. Aika kurmee.
Viinirypäleet tuolla omenien alla piilottelee...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti