Ruokadyykkauksen suhteen ollut pieniä teknisiä ongelmia, kun lähikauppa on ollut remontin vuoksi kiinni... ja muutenkin.
Mutta tänä syksynä on jo S-merkkinen kauppa avannut tähän lähettyville, ja se vanha kunnon (remontin alla oleva) K:kin avautunee pian. Ässällä kerran jo olen käynyt, mutta tyhjät laatikothan siellä oli. Miellyttävän uudet ja puhtaat tosin. (Kiitos, ettette hankkineet jätepuristinta.)
Taloyhtiön jätteitä oon syynännyt tasaisesti, ja kai sieltä jotain tarpeellistakin on löytynyt... Paras löytö on tainnut olla silityslauta, joka tulikin tarpeeseen. Kertakaikkisen siisti, jalatkin ruosteettomat ja vääntymättömät.
Pari vanhaa, kuparista kahvipannua noukin kukkien kastelukannuiksi metallilaatikosta, kauniita ovat ne. Lasinkeräyksestä löytyi semmonen kahvallinen puolen litran lasituoppi, Iittalanko se on? Hyvä vesituoppi kuitenkin. Entuudestaan miulla oli jo yksi vastaava, josta aikanaan maksoin vitosen. Oonkin pistänyt merkille, että kirpparilla tuosta pyydetään viidestä kymmeneen euroa.
Hmm, mitäs jatkossa...
Koitan käydä tuolla ässän roskiksilla pian, se on kuitenkin aika matalan kynnyksen paikka.
keskiviikko 26. syyskuuta 2012
perjantai 23. maaliskuuta 2012
Dyykkausvietti on tallella, mut pikkusen köyhää silti ollut.
Kun paikkoja pistetään lukkoon tai jätepuristimet ilmestyy roskalaatikoiden tilalle, käy touhu aika haasteelliseksi. Pahinta on tällä hetkellä vakiopaikan erityistilanne; jotain ne purkaa ja rakentaa, enkä oo ihan varma miten roskiksille pääsisi, kun reitin tukkii työmaa. Ninjailu ei oo ollu tapana.
Tähän on yksinkertanen ratkasumalli, mut saatanpa vain antaa ajan kulua.
Kun paikkoja pistetään lukkoon tai jätepuristimet ilmestyy roskalaatikoiden tilalle, käy touhu aika haasteelliseksi. Pahinta on tällä hetkellä vakiopaikan erityistilanne; jotain ne purkaa ja rakentaa, enkä oo ihan varma miten roskiksille pääsisi, kun reitin tukkii työmaa. Ninjailu ei oo ollu tapana.
Tähän on yksinkertanen ratkasumalli, mut saatanpa vain antaa ajan kulua.
maanantai 6. helmikuuta 2012
Tammikuun juttuja
to 12.1.
Taloyhtiön roskiskatoksesta löytyi jotain! Kerrankin jotain sellasta mitä tarviin.
Kyseessä on jalkalamppu, jonka havaitsin kauppareissulle lähteissäni, roskia ohimennen viedessäni. En kehannu heti ottaa sitä ja palata kämpälle, vaan luotin sen säilyvän paikoillaan paluuseeni asti.
Ja niinhän se säilyi.
Kapineen paperivarjostin oli riekaleina (ja muutenkin ei-miun-silmälle-sopiva), mut mitä siitä - kannoin koko systeemin asunnolleni. Asettelin lampun sanomalehen päälle sulamaan, sen verran oli lunta itteensä kerännyt. Huomasin tien onneen olevan vain yhden ruuvin päässä... siis rääpälevarjostin lähti irti pienellä pyörittelyllä.
Jännittävät hetket koittivat, kun arvelin lampun olevan tarpeeksi kuivunut ja lämmennyt, jotta sen pistorasiaan voisi yhdistää. Valo syttyi yhteen... ei, kahteen polttimoon! Se siis toimii täysin! Voitteko kuvitella; joku tyyppi on hylännyt kapineen vain koska sen paperinen varjostin on säpälöitynyt. (No, ehkä ne, jotka asioivat suuressa ruotsalaisessa tavarakaupassa ja ostavat riistohalpoja kodinsisustustuotteita, a) arvelevat voivansa ostaa uuden, kun entinenkin oli niin halpa b) eivät välitä KAIKEN ylituotannosta ja roska-aavikoiden yhä laajenevasta alasta.)
Mutta kun mie en ihan ymmärrä, miks se joku oli jättänyt jopa ne energiasäästölamput siihen runkoon kiinni. Ihan toimivat lamppuyksilöt.
No okei, joku on muuttanut, ei oo kehannut kulettaa rikkinäisvarjoista lamppua toisaalle, ja ikäänkuin tarjonnut kohdetta jollekulle toiselle jättämällä sen suurehkon taloyhtiön roskakatokseen.
Sainpas siis sopivan kirjanlukulampun sängyn viereen.
-_-_-_-_-_-_-_-
Sitten joskus puolenkuun jälkeen sain K:lta viestiä, että nyt ois patukkaa tarjolla. Olivat löytäneet ruokakaupalta pääasiasiassa suklaata, lakua jne jotain karkkia niin paljon, että miullekin riittäis. Tokihan kelpas!
Käytiin sitten vielä seuraavana iltana uudestaan tutkimassa, ja kyllähän sieltä lisäystä näihin satseihin vielä löytyi. Itelleni nappasin sieltä tofua, mikä olikin hirmu hyvä lisäys nykyiseen ruokavaliooni, vaikken noin muuten soijaa kauheesti kannatakaan.
Muuten oon jatkanut taloyhtiön roskakatoksen vilkuilua; lähes päivittäin sieltä on löytynyt edellispäivän sanomalehtiä. Lisäksi metallilaatikosta löytyi semmonen aika ruma, oikein kitsihenkinen pieni hylly, joka nyt kannattelee kukkasia ikkunallani.
Asiat sujunee ihan hyvin tällä erää.
Taloyhtiön roskiskatoksesta löytyi jotain! Kerrankin jotain sellasta mitä tarviin.
Kyseessä on jalkalamppu, jonka havaitsin kauppareissulle lähteissäni, roskia ohimennen viedessäni. En kehannu heti ottaa sitä ja palata kämpälle, vaan luotin sen säilyvän paikoillaan paluuseeni asti.
Ja niinhän se säilyi.
Kapineen paperivarjostin oli riekaleina (ja muutenkin ei-miun-silmälle-sopiva), mut mitä siitä - kannoin koko systeemin asunnolleni. Asettelin lampun sanomalehen päälle sulamaan, sen verran oli lunta itteensä kerännyt. Huomasin tien onneen olevan vain yhden ruuvin päässä... siis rääpälevarjostin lähti irti pienellä pyörittelyllä.
Jännittävät hetket koittivat, kun arvelin lampun olevan tarpeeksi kuivunut ja lämmennyt, jotta sen pistorasiaan voisi yhdistää. Valo syttyi yhteen... ei, kahteen polttimoon! Se siis toimii täysin! Voitteko kuvitella; joku tyyppi on hylännyt kapineen vain koska sen paperinen varjostin on säpälöitynyt. (No, ehkä ne, jotka asioivat suuressa ruotsalaisessa tavarakaupassa ja ostavat riistohalpoja kodinsisustustuotteita, a) arvelevat voivansa ostaa uuden, kun entinenkin oli niin halpa b) eivät välitä KAIKEN ylituotannosta ja roska-aavikoiden yhä laajenevasta alasta.)
Mutta kun mie en ihan ymmärrä, miks se joku oli jättänyt jopa ne energiasäästölamput siihen runkoon kiinni. Ihan toimivat lamppuyksilöt.
No okei, joku on muuttanut, ei oo kehannut kulettaa rikkinäisvarjoista lamppua toisaalle, ja ikäänkuin tarjonnut kohdetta jollekulle toiselle jättämällä sen suurehkon taloyhtiön roskakatokseen.
Sainpas siis sopivan kirjanlukulampun sängyn viereen.
-_-_-_-_-_-_-_-
Sitten joskus puolenkuun jälkeen sain K:lta viestiä, että nyt ois patukkaa tarjolla. Olivat löytäneet ruokakaupalta pääasiasiassa suklaata, lakua jne jotain karkkia niin paljon, että miullekin riittäis. Tokihan kelpas!
Käytiin sitten vielä seuraavana iltana uudestaan tutkimassa, ja kyllähän sieltä lisäystä näihin satseihin vielä löytyi. Itelleni nappasin sieltä tofua, mikä olikin hirmu hyvä lisäys nykyiseen ruokavaliooni, vaikken noin muuten soijaa kauheesti kannatakaan.
Muuten oon jatkanut taloyhtiön roskakatoksen vilkuilua; lähes päivittäin sieltä on löytynyt edellispäivän sanomalehtiä. Lisäksi metallilaatikosta löytyi semmonen aika ruma, oikein kitsihenkinen pieni hylly, joka nyt kannattelee kukkasia ikkunallani.
Asiat sujunee ihan hyvin tällä erää.
torstai 8. joulukuuta 2011
Olo kuin ensikertalaisella
Kappas vaan. Oon ollut niin kauan poissa, että Bloggerikin on muuttunu ihan tunnistamattomaksi...
Tänä iltana kutsu kävi ruokakaupalle. Se on nykyään oikeestaan ainut paikka, jossa miulla on mahollisuus dyykata. Nyt siis K:n kanssa liikkeellä pitkästä aikaa.
Siinä roskiksille suunnatessamme huomasimme vastasataneessa lumessa kengänjäljet, jotka eivät näyttäneet palanneen vielä. Tuntui jännittävältä, sillä en oo koskaan tavannut roskiksilla ketään vieraita... Jotenkin hämmennyksissäni en muistanut ajatella, olisiko tällaselle roskistapaamiselle jotain etikettiä, mutta ilmeisesti emme kuitenkaan paljoa tunkeilleet apajille. Mukavan oloinen nuori nainen esitteli mitä kaikkea oli jo roskiksesta poiminut, ja tarjosi niistä myös meille. Jonkun säkin pohjilta tongin monta pussia porkkanoita ja rasiallista kananmunia, joten saatoin ojentaa siis jotain hänellekin.
Aika pian jäimme kahden K:n kanssa, ja tapani mukaan aloin miettiä, toiminko oikein. Emme kai karkuuttaneet vierasta? No, kyllä hänellä taisi olla jo paljon tavaraa mukanaan, ja vaikutti muutenkin ihan hyvähenkiseltä kaikki...
Noh jaa. Siellä oli siis tavaraa ihan ylettömät määrät, aika vanhojakin juttuja. Juustoa elokuulta? Jotain lihalasagnea oli monta vuoallista, harmi ettei K halua ottaa liha-asioita roskiksesta. Useimmat jogurttipakkaukset olivat tietysti rikkoutuneet ja sotkivat toisia tuotteita.
Tämän kökkäreisen kirjotuksen pääasia on nyt kuitenkin se, että saaliini muotoutui seuraavaksi: Pari pussia pikkuporkkanoita, purkillinen parta-tzatzikia (miten tätä käytetään?), suuuuri kukkakaali, leipäjuustoa, kananmunia (näköjään yht. 24 kpl.) K keräsi leipäroskiksesta riisipiirakoita ja rieskaa, litran jogurttipurkin otti ja margariinia. Taisi hällekin kelvata kananmunat ja porkkanat. Enmuistaolikomuuta.
Oh, oon niin onnellinen tuosta kukkasesta. Keitän sen kohta pakkaseen, pahempien aikojen turvaksi.
Tänä iltana kutsu kävi ruokakaupalle. Se on nykyään oikeestaan ainut paikka, jossa miulla on mahollisuus dyykata. Nyt siis K:n kanssa liikkeellä pitkästä aikaa.
Siinä roskiksille suunnatessamme huomasimme vastasataneessa lumessa kengänjäljet, jotka eivät näyttäneet palanneen vielä. Tuntui jännittävältä, sillä en oo koskaan tavannut roskiksilla ketään vieraita... Jotenkin hämmennyksissäni en muistanut ajatella, olisiko tällaselle roskistapaamiselle jotain etikettiä, mutta ilmeisesti emme kuitenkaan paljoa tunkeilleet apajille. Mukavan oloinen nuori nainen esitteli mitä kaikkea oli jo roskiksesta poiminut, ja tarjosi niistä myös meille. Jonkun säkin pohjilta tongin monta pussia porkkanoita ja rasiallista kananmunia, joten saatoin ojentaa siis jotain hänellekin.
Aika pian jäimme kahden K:n kanssa, ja tapani mukaan aloin miettiä, toiminko oikein. Emme kai karkuuttaneet vierasta? No, kyllä hänellä taisi olla jo paljon tavaraa mukanaan, ja vaikutti muutenkin ihan hyvähenkiseltä kaikki...
Noh jaa. Siellä oli siis tavaraa ihan ylettömät määrät, aika vanhojakin juttuja. Juustoa elokuulta? Jotain lihalasagnea oli monta vuoallista, harmi ettei K halua ottaa liha-asioita roskiksesta. Useimmat jogurttipakkaukset olivat tietysti rikkoutuneet ja sotkivat toisia tuotteita.
Tämän kökkäreisen kirjotuksen pääasia on nyt kuitenkin se, että saaliini muotoutui seuraavaksi: Pari pussia pikkuporkkanoita, purkillinen parta-tzatzikia (miten tätä käytetään?), suuuuri kukkakaali, leipäjuustoa, kananmunia (näköjään yht. 24 kpl.) K keräsi leipäroskiksesta riisipiirakoita ja rieskaa, litran jogurttipurkin otti ja margariinia. Taisi hällekin kelvata kananmunat ja porkkanat. Enmuistaolikomuuta.
Oh, oon niin onnellinen tuosta kukkasesta. Keitän sen kohta pakkaseen, pahempien aikojen turvaksi.
maanantai 11. lokakuuta 2010
Heippa pitkästä aikaa!
Kesätauko on nyt viimein pidetty, ja satuinpa pääsemään jopa nettiin vähän päivittämään.
Jo pari viikkoa sitten tein syksyn ensireissun, mutta sieltä jouduin palaamaan tyhjin käsin. Ruokakaupalla ei ollut kertakaikkiaan muuta kuin silkkaa roskaa, ja... halpakaupan roskikset on jonnekin siirretty! Missä lie, siitä en tiedä. Ainoastaan paperiastia ja energiajäte ovat entisellä paikallaan, niistähän nyt ei tavallisesti tartu yhtään mitään.
Sunnuntai 101010
Viimeisimmällä reissulla kuljin vanhalla romuisella pyörälläni. Hieman entistä romuisempi siitä tuli, kun etukumi pamahti "yllättäin". Olinpa vielä alikulkutunnelin suulla, jolloin ääni moninkertaistui... Vaikka otti päähän, ajattelin kuitenkin kävellä roskiksille kotiin palaamisen sijasta.
Jogurttia ja viiliä siellä olisi ollut vaikka millä mitalla, mutta päiväyksistä päätellen olivat olleet siellä jo muutaman tovin. Nappasin mukaan pari pakettia kermaperunalaatikkoa, rasiallisen perunasalaattia, ihan terveen näköisen kukkakaalin, persikoita sekä tosi isoja omenia.
Paluumatkan pyöräilin sitten joka tapauksessa, ihan hyvinhän se silti kulki. Yön hämärissä kaivon pyörävarastosta vielä vanhemman pyöräni, jonka olin jostain syystä tuominnut epäkuntoiseksi. Miksiköhän? Renkaat vaan täyteen ilmaa, ja johan se vaikutti oikeen kelpoiselta yksilöltä. Vähän naksuu jokin siellä polkiessa, mutta hei, ainakin se on ehjempi kuin tuo toinen romuinen! Sitä paitsi paljon kivempi ajaa ja esitellä.
Miusta ihan hyvä syksyn avaus.
Jo pari viikkoa sitten tein syksyn ensireissun, mutta sieltä jouduin palaamaan tyhjin käsin. Ruokakaupalla ei ollut kertakaikkiaan muuta kuin silkkaa roskaa, ja... halpakaupan roskikset on jonnekin siirretty! Missä lie, siitä en tiedä. Ainoastaan paperiastia ja energiajäte ovat entisellä paikallaan, niistähän nyt ei tavallisesti tartu yhtään mitään.
Sunnuntai 101010
Viimeisimmällä reissulla kuljin vanhalla romuisella pyörälläni. Hieman entistä romuisempi siitä tuli, kun etukumi pamahti "yllättäin". Olinpa vielä alikulkutunnelin suulla, jolloin ääni moninkertaistui... Vaikka otti päähän, ajattelin kuitenkin kävellä roskiksille kotiin palaamisen sijasta.
Jogurttia ja viiliä siellä olisi ollut vaikka millä mitalla, mutta päiväyksistä päätellen olivat olleet siellä jo muutaman tovin. Nappasin mukaan pari pakettia kermaperunalaatikkoa, rasiallisen perunasalaattia, ihan terveen näköisen kukkakaalin, persikoita sekä tosi isoja omenia.
Paluumatkan pyöräilin sitten joka tapauksessa, ihan hyvinhän se silti kulki. Yön hämärissä kaivon pyörävarastosta vielä vanhemman pyöräni, jonka olin jostain syystä tuominnut epäkuntoiseksi. Miksiköhän? Renkaat vaan täyteen ilmaa, ja johan se vaikutti oikeen kelpoiselta yksilöltä. Vähän naksuu jokin siellä polkiessa, mutta hei, ainakin se on ehjempi kuin tuo toinen romuinen! Sitä paitsi paljon kivempi ajaa ja esitellä.
Miusta ihan hyvä syksyn avaus.
keskiviikko 23. kesäkuuta 2010
tiistai 18. toukokuuta 2010
Sade & synkkyys
Oli niin kuumaa ja jotenkin levotonta tässä kämpässä, että ajattelin pyörähtää halpakaupalla. Halusin myös käydä katsomassa palaako katuvalot toisaalla, omalla kadulla kun ovat sammuksissa. Eipä valoa kaduilla. Varsin merkillistä! Ymmärtäisi keskellä kesää kyllä, mutta nyt on vielä melko synkeää öisin. Kyllä miulle synkkyys kelpaa, ihmetyttää vaan.
Juuri uloslähtöpäätöksen hetkellä alkoi sataa, mutta ajattelin ettei sade haittaa noin lyhyellä matkalla. Ja sittenhän se lakkasikin nopeasti. Sen verran kosteutta ilmassa kuitenkin, että hiukset kivasti kihartuivat.
Noh. Halpakauppa on siitä kiva, että siellä on tosimonta roska-astiaa. Ensimmäisestä löytyi muovikassillinen (testeri)kosmetiikkaa, jonka otin sellaisenaan mukaan. Yhdestä löytyi valkoiset saapikkaat..? Outo juttu, en löytänyt niistä mitään vikaa kotona tutkiessani. Mietin myös miksi ne otin mukaani, en ainakaan vakavissani niitä voisi käyttää. Ne on sellaiset bling-bling-jalkineet, kenties naamiaisissa tmv. voisi olla käyttöä?
Yksi astia tarjosi niitä samoja vohvelikeksejä kuin viimekin kerralla, otin pari pakettia mukaan. (Edellinen paketti syöty jo!) Niin, ja jotain lasten shampoota vissiin kuusi putelia. Kyljessä lukee että poikien shampoo, mielenkiinto herätetään Tom&Jerry -kuvituksella.
Kotona tsekkasin kosmetiikka-antia. Liian tummia meikkivoiteita, liian pinkkejä huulikiiltoja, Lumenen ripsivärejä (nää on hyviä, mut en kauheasti käytä ja pari on jo omasta takaa), päivettäviä vartalovoiteita, meikkikyniä, kasvovoiteita... Osa ihan kivaa puputavaraa, mutta toki siellä jotain Garnieria ja sellasta on seassa myös...
Monet tuotteet olivat lähes tai kokonaan koskemattomia. Ainakin täysin eheä puuteri, huulipuna, meikkikynä... Ja nuo päivettävät voiteet olivat täysiä pulloja.
Ekstra: kynsiviila paketissaan(? Tosi hyvä, olinkin ajatellut uuden hankkimista). Parturisakset tai jotkut semmoset, kai noille käyttöä löytää, vaikken omien hiusteni lähelle saksia haluakaan. ;)
Pistän satsista kuvan huomenna, nyt en jaksa kuvata.
Noista eri roska-astioista vielä... Hämmentää joskus. Monta sekaroskista siellä (halpakaupalla) on, ja pieni bioroskis, mutta silti usein esim. huonekasvit / kukat on heitetty sekaroskiin. Vaikkei niissä olisi muovia ympärillä. Toisaalta taas muistelen joskus noukkineeni biosta patongin joka oli kiltisti paketissaan vielä.
Yksi lehti-/paperilaatikko siellä on myös, se on kyllä lähes poikkeuksetta täytetty vain asiaankuuluvalla materiaalilla. Kyllä sinne tulee aina kurkattua, vaikka tietää että eihän siellä ole muuta kuin mainoksia ja sen sellaista.
Juuri uloslähtöpäätöksen hetkellä alkoi sataa, mutta ajattelin ettei sade haittaa noin lyhyellä matkalla. Ja sittenhän se lakkasikin nopeasti. Sen verran kosteutta ilmassa kuitenkin, että hiukset kivasti kihartuivat.
Noh. Halpakauppa on siitä kiva, että siellä on tosimonta roska-astiaa. Ensimmäisestä löytyi muovikassillinen (testeri)kosmetiikkaa, jonka otin sellaisenaan mukaan. Yhdestä löytyi valkoiset saapikkaat..? Outo juttu, en löytänyt niistä mitään vikaa kotona tutkiessani. Mietin myös miksi ne otin mukaani, en ainakaan vakavissani niitä voisi käyttää. Ne on sellaiset bling-bling-jalkineet, kenties naamiaisissa tmv. voisi olla käyttöä?
Yksi astia tarjosi niitä samoja vohvelikeksejä kuin viimekin kerralla, otin pari pakettia mukaan. (Edellinen paketti syöty jo!) Niin, ja jotain lasten shampoota vissiin kuusi putelia. Kyljessä lukee että poikien shampoo, mielenkiinto herätetään Tom&Jerry -kuvituksella.
Kotona tsekkasin kosmetiikka-antia. Liian tummia meikkivoiteita, liian pinkkejä huulikiiltoja, Lumenen ripsivärejä (nää on hyviä, mut en kauheasti käytä ja pari on jo omasta takaa), päivettäviä vartalovoiteita, meikkikyniä, kasvovoiteita... Osa ihan kivaa puputavaraa, mutta toki siellä jotain Garnieria ja sellasta on seassa myös...
Monet tuotteet olivat lähes tai kokonaan koskemattomia. Ainakin täysin eheä puuteri, huulipuna, meikkikynä... Ja nuo päivettävät voiteet olivat täysiä pulloja.
Ekstra: kynsiviila paketissaan(? Tosi hyvä, olinkin ajatellut uuden hankkimista). Parturisakset tai jotkut semmoset, kai noille käyttöä löytää, vaikken omien hiusteni lähelle saksia haluakaan. ;)
Pistän satsista kuvan huomenna, nyt en jaksa kuvata.
Noista eri roska-astioista vielä... Hämmentää joskus. Monta sekaroskista siellä (halpakaupalla) on, ja pieni bioroskis, mutta silti usein esim. huonekasvit / kukat on heitetty sekaroskiin. Vaikkei niissä olisi muovia ympärillä. Toisaalta taas muistelen joskus noukkineeni biosta patongin joka oli kiltisti paketissaan vielä.
Yksi lehti-/paperilaatikko siellä on myös, se on kyllä lähes poikkeuksetta täytetty vain asiaankuuluvalla materiaalilla. Kyllä sinne tulee aina kurkattua, vaikka tietää että eihän siellä ole muuta kuin mainoksia ja sen sellaista.
Tilaa:
Kommentit (Atom)
