Viime yönä lähin dyykille aika myöhään. Joskus yhen jälkeen yöllä oli vaan fiilis, että voishan tuota oikeestaan kävästä. Näin myöhäsiä ajankohtia tulee harjotettua yleensä kesäsin, kun sillon saattaa muutenkin liikuskella ulkosalla vaikka mihin aikaan.
Halpakaupan roskikset oli ihan tyhjät. Ison metallisen pöntön ulkopuolelle oli tosin jätetty keinuhevonen, semmonen mikä varmaan monella on lapsena ollukin. Siinä oli vaan etupuola irronnut jalaksesta, joten ois ollu helppo liimalla korjata. Jätin kuitenkin sinne, kun ei tarvetta, eikä varsinkaan tilaa sellaselle oo.
Ruokakaupalla jouduin vähän odottelemaan, sillä huomasin lastauslaiturilla olevan rekan. Kaupparakennuksen takapiha on siis semmonen tosi pitkä alue, ja ihan siellä toisessa päässä on roskikset ja se lastauspaikka. Just kun käännyin sinne takapihalle, näin toisessa päässä sen rekan perän ja hätkähdin, mut aattelin että eipä tässä mitään, että kävelenpä pienen lenkin ja tuun pian takasin. Lopulta yli kymmenen minuutin kuluttua rekka viimein tuli kadulle ja jatkoi matkaansa itään. Pistin merkille että se oli sama Koskenlaskija-rekka kun pari kertaa kesälläkin nähty. (No siis kyljen logo sama.) Täytyy tästä lähin pitää sen aikataulu mielessä, ettei enää osuis samaan aikaan. (n. 01:45)
Kun hermostuttavan venailun jälkeen pääsin livahtamaan takapihalle, myhäilin jo mielessäni, että luvassa täytyy olla jollaintapaa hieno saalis, kerran pieniä vastoinkäymisiä / hidasteita jo sattui.
Myöhesestä ajankohdasta huolimatta kukaan muu ei ollut ehtiny ennen miuta. Nykyään aika harvoin säkeissä onkaan availun merkkejä.
Sekaroskiksessa oli hirmusesti muoviin pakattuja kasviksia, mm. kirsikkatomaatteja ja niitä kukkakaaleja joita ennekin on löytynyt. Vaikka niissä parasta ennen -päiväykset saattaa olla kaukasiakin, ne on ihan kunnossa. Nostelin säkkejä järjestelmällisesti astiasta maahan ja tongin - kaikista lihamehuista ja rikkoutuneista jogurteista välittämättä aika huolettomasti. Siellä oli tietysti myös monenlaista lihatuotetta ja sitten valmispakattuja keittovihanneksia, mutta koska vihannesta löyty muutenkin niin loistavasti, niin jätinpä ne.
Ensimmäinen bioastia oli täynnä irtonaisia kasviksia, valkkasin parhaan näköset tomaatit, greipit ja viinirypäleet. Toisen bioastian avattuani huokasin huomaamattani "ei hitto...", sillä sekin oli ihan täynnä. Muutama tomaatti lisää, ja omenia. Viimesestä biosta tiesin että siellä on vaan leipää, jota en niin välitä ottaa, mutta kyllä sieltä semmonen pullapitkon tapanen mukaan lähti.
Erityishuomio tällä keikalla kiinnitty valoon, tai oikeestaan sen puutteeseen. Roskisten yläpuolella oleva valo oli sammunut - tai sammutettu. Aina ennen se on ollut merkittävä apu tuotteiden tutkimisessa... Liekö sitten ihan tarkotuksella vähennetty valaistusta kaupan puolesta, jottei öiset aarteenetsijät pääsis niin helpolla. Sivummalla oli kuitenkin pari valoa vielä, niin ei ihan sokkona tarvinnut tonkia. Ehkä kuitenkin täytyy taas jatkossa kantaa taskulamppua mukana.
Kotiin palattuani oli jo niin myöhä, etten jaksanut tehdä saaliille paljoakaan. Hedelmät ja tomaatit pesin ja valkkasin vielä huonot pois, mutta kukkakaalit jätin tälle päivää. Keitin kaaleja jo yhen viiden litran kattilallisen, saapa nähhä mitä saan pakkaseen mahtumaan, kun vielä lisääkin keitettävää ois. Tomaatitkin lienee parasta keitellä kastikkeeksi ihan pian.
Saalis:
- kukkakaalia yht. kaksi kiloa
- naposteluporkkanoita pussillinen
- kirsikkatomaatteja kaksi rasiaa
- tomaatteja muutenkin
- greippejä, appelsiineja, viinirypäleitä, kiivi
- valkosipuleita (! valmiiksi pussissa (ei kuvassa))
Kraah, ihan kamalia nää kuvat. Pitäis hankkia oikee kamera.
